lauantai 19. tammikuuta 2013

So called love

Bänditreenien ohessa kävin eilen piipahtamassa nuortenillassa, jotka pidetään bändikopperomme viereisessä tilassa. Aiheena oli kristillinen deittailu, jota käytiin draaman kautta läpi. Kaksi vetäjää näyttelivät nuorten ideoiden mukaan, miten keskusteluja voi käydä aroista aiheista. Raamatulle ja vanhemmille kulttuureille melko tuntemattomia käsitteitä ovat "esiaviollinen seksi" ja "avoliitto". Toki näitä asioita on aina esiintynyt, mutta sanahakukoneella ei Raamatusta tahdo löytää moista.

Aikaisemmin kirjoitin kirjoitelman Raakelista ja Jaakobista, jonka poistin piakkoin julkaisun jälkeen, sillä käsittelin aihetta hieman liian henkilökohtaisella tasolla. Mutta useinhan Raamatun tapahtumat puhuvat meille nimenomaan oman elämämme kautta. Siksi rohkenen kirjoittaa tästä nyt, ehkä tosin maltillisemmin.

Jaakobin ja Raakelin tarina on jotain, mitä nykyisin tuskin milloinkaan kuulee. 1 Moos 29:1-30
Googlasin edellisen kerran "keskiverto avioliitto" ja nämä otsikot tulivat eteen, jotka jäivät mieleeni pyörimään. Mitä Raamattu vastaa googlen paljastamille tilastoille ja niiden takana oleviin ihmisten asenteisiin?

Ensimmäisenä: "Wikipedia - avioero". Googlasin avioliitosta ja sain artikkelin avioerosta. Keskiverto avioliitto siis päättynee avioeroon? Mitä kummaa. Raamatun mukaan avioliitto on kahden ihmisen yhdeksi tulemista, se on siis heikosti verrattuna, kuin kaksi paperiarkkia, jotka yhdistetään saumattomasti toisiinsa. Ne ovat yhdessä enemmän kuin olivat yksin ennen sitä. Ero repii rikki, eikä kumpikaan paperipuoliskoista näytä enää yhtä siistiltä ja ehjältä kuin ennen sitä. Avioliitto on turvaamassa sitä eheyttä. Ainakin minun mielestäni.

Toisena otsikkona on tilastokeskuksen tutkielma siitä, miten avioliiton suosio on kasvanut hitaasti. Milloin se edes on mennyt pois muodista? Mennee takaisin 1960-luvulle, jolloin seksuaalinen vapautuminen lähti liikenteeseen. Milloin kahden ihmisen turvallinen, siunattu ja hyvä liitto on alettu nähdä kahleena? Mielestäni sana "tahdon" on juurikin siksi oikea sana avioliiton yhteydessä, sillä silloin tahdolla sitoudutaan tunteista riippumatta toiseen ihmiseen. Myönnetään, että tunteet vaihtelevat ja elämässään voi rakastua useisiinkin henkilöihin ja ihastua vielä useampaan. Mutta silti alttarilla sanotaan "tahdon", kukaan ei kuiskaa: "Musta tuntuu nyt siltä, että joo."

Neljäs otsikko puhuu avioliiton keskimääräisestä kestosta. Optimistisemmat sanovat 10+ vuotta, tämä sanoo vain 7 vuotta kestoksi. Missä mättää? Jaakob tekee töitä 7 vuotta saadakseen Raakelin omakseen, jonka jälkeen joutuu vielä tekemään toiset 7 vuotta töitä, koska Laban, Raakelin isä, huijasi Jaakobin vanhemman tyttärensä kanssa naimisiin. Jaakob tekee kaksikertaa enemmän töitä saadakseen Raakelin vaimokseen, kuin tämä otsikko kertoo keskiverron avioliiton kestävän! Ihmekkään kun nykyisin ei synny kuin Twilightin veroisia rakkaustarinoita. Kirjoittajat tuskin ovat itse eläneet tai nähneetkään rakkaustarinoita, jotka oikeasti olisivat edes lähelle Jaakobin ja Raakelin veroista kerrontaa.

Viides otsikko, enkä enempiä jaksa selata, on "Kunnes käräjät meidät erottaa." Mitä tuohon voi enää sanoa. Kaksi paperiarkkia revitään ja saksitaan erikseen, koska heistä tuntuu nyt siltä. Mihin katosi "Tahdon" sana avioliitosta? Mihin on kadonnut ihmisten käsitys rakkaudesta, kestävänä sellaisena? Onko sitä?

Omat vanhempani ovat eronneet. En tuomitse heitä tästä, enkä halua kuulostaa moittivalta ketään toistakaan eronnutta kohtaan. Mutta mihin tosiaan on kadonnut se rakkaus, joka sanoo "tahdon", eikä "musta tuntuu, että..."?

Heprean kielen sana chesed oli joskus käytössä, jopa englanniksi käännettynä. Se sana poistui käytöstä muistaakseni jo satoja vuosia sitten, koska ihmisten välillä sitä rakkautta ei esiintynyt. Sana tarkoittaa rakkautta, joka perustuu ilmaisijansa tahtoon ja omaan valintaan, rakkautta, joka rakastaa kohdetta, vaikka rakastettu tekisi mitä.

Miksei tämä ole enemmän suosiossa? Milloin tämä edes meni pois suosiosta?

En ihmettele että se sana on hävinnyt käytöstä.

Mutta sen ihanteen sanan takana ei tarvitsisi unohtua niin helposti. Sillä rakkaudella nimittäin Jumala on kertonut rakastavansa meitä. Vaikka tekisimme mitä, Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa todisteeksi tästä. 2 Tim 2:13 "Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää."

Chesed ei ehkä esiinny ihmisten välillä, mutta meitä kehotetaan Matt 5:48 "Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän Taivaallinen Isänne on täydellinen." Ja jos Herramme rakastaa meitä niin, eikö meidän olisi hyvä rukoilla samanlaista mielen ja sydämen alttiutta suhteessa kaikkiin sisariimme ja veljiimme? Se, että tiedämme, ettemme välttämättä koskaan saavuta sitä, ei pitäisi antaa oikeutta luovuttaa. Jaakob taisteli ja saavutti sen mitä halusi. Mikä on ihmiselle mahdotonta, on mahdollista Jumalalle.

4 kommenttia:

  1. Tänä päivänä huomaa kyllä maailman olevan menettänyt kontrollinsa monessa asiassa, ja tämä rakkaus/avioliito on yksi sellainen asia. Todella hyvä teksti ja hyviä ajatuksia.
    Ja kiitos hyvistä raamatunkohdista!

    VastaaPoista
  2. Kiitti kommentista. :) Ritaritarinoita tarvitaan lisää.

    VastaaPoista
  3. Hyvä tämä, löydän itteni usein hämmästelemästä samoja asioita, kavereiden perhetilanteiden ja oman perheeni takia. Rudilta aikanaan kuulin hauskan biisin, joka sopii aiheeseen: http://www.youtube.com/watch?v=h5SYi8ui7Ws

    "Jos on kysyttäviä, ehdotuksia tutkinnan ja pohdinnan kohteeks niin pistä kommenttia!"

    Tottelin:
    Luin Hoosean kirjan hiljattain ja piti lainata kirjastosta Jukka Norvannon selitysteos siihen, mutta laiskaminä ei oo saanu aikaseks hakea sitä.. Jos sulla olis jotain avattavaa enemmän Hoosean kirjasta, ois jees lukee! (: Ei oo löytyny oikee innostunutta ihmistä sitä pohtimaan kanssani.

    VastaaPoista
  4. Check. :) laiskasinä hakee vaan sen kirjan jostain ja lukasee vähäsen!

    VastaaPoista

Ei kommentointi väärin oo, jopa ihan suotavaa! Ikävähän tässä muuten tulee pitää blpgia keskenänsä.