Newly found heresies

Kuulin keskustelun joku aika sitten, että jumalanpilkka pitäisi poistaa rangaistavana tekona laista, koska... no, eihän siitä enää nykyisin ketään rangaista. Pykälä siitä kuuluu näin:

Rikoksista yleistä järjestystä vastaan §10:

Joka
1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai
2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta

on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Oli mielenkiintoista lukaista tuo ja todeta, että kylläpä on vaan ev.lut kirkon eräitä järjestöjä vastaan kirjoitelluissa teksteissä aika paljon lainrikkomista havaittuna. Lisäksi moni, mikäli on tutustunut esimerkiksi luterilaisuutta määrittäviin Tunnustuskirjoihin ja Raamattuun, voinee allekirjoittaa sen, että jopa kirkon sisällä tapahtunut muutos on askel §10 rikkomista kohtaan. Joka "julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä ...(ev.lut kirkon järjestö, esimerkiksi)... pitää pyhänä" olisi tuomittava sakkoihin tai enintään 6kk rangaistukseen vankilassa.

Nyt jos ajatellaan esim kirkkolain, Tunnustuskirjojen ja Raamatun sanan mukaan (kolme todistusta katsotaan melko päteväksi), niin Raamattuhan on inspiroitua Jumalan Sanaa ja sellaisenaan Pyhä. Moni menee tässä vaiheessa sekoittamaan kultilliset puhtaussäädökset, juutalaisen lainsäädännön ja moraalisen ja eettisen lain keskenään, eikä (osaa tehdä) tee näiden välille mitään eroa ja sikäli tulevat tähän päätelmään: "Koska enää ei kivitetä syntisiä, pitää myös moraalinen lainsäädäntö päivittää." Tosi asiassahan maallinen lainsäädäntö rangaistuksineen ja kultillinen puhtaussäännöstä täytettiin ristillä, Kristus sanoi itse: "'Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.'" (Matt5:18) Siksi Raamattu on pätevä moraalisine säädöksineen tähän päivään, vaikka emme kivitäkään aviorikoksesta enää ketään.

Näin simppelistä päättelyketjusta on kyse. Ei sen kummempaa teologiaa. Silti moni menee tässä eksyksiin ja pieleen ja mielummin tekee omat päätöksensä Raamatun Pyhyyden suhteen ja muokkaa sanomaa. Tämä taasen voidaan nähdä §10 rikkomisena: he häpäisevät sitä, mikä on Pyhää, Jumalan Sanaa. Lisäksi kirkkolaissa ja ekumeenisissa konsiileissa (joihin luterilainen kirkko, ainakin 3, tietääkseni 4 ensimmäiseen, sitoutuu, jos jotakuta kiinnostaa niiden sisältö, saa tutkia täältä englanniksi) on määritelty tietynlaisia hereettisiä oppeja, joihin kuuluu sellaisia piirteitä kuin: Korostettiin tietoa, ei esimerkiksi uskon hulluutta (1.Kor 1:18), kiellettiin kolminaisuus, jonka sivutuotteena Kristuksen jumaluus, syntien sovitus ja ylösnousemus mitätöitiin, kiellettiin perisynti ja sen vaikutus ihmisyyteen. Kaikille liikkeille ominaista oli yleensäkin Raamatun tekstien valikoitu tulkinta ja omien lähteiden lisääminen.

Lisäksi seuraavassa pykälässä muuten kriminalisoidaan uskonnollisen jumalanpalveluksen estäminen väkivalloin tai sen yrittäminenkin. Harmi, että muita estoyrityksiä ei ole mainittu. Tulee tässä mieleen seurakuntavaltuustojen päätöksiä, jotka ovat kieltäneet antamasta vuokralle tiloja joillekin järjestöille, jolloin heidän jumalanpalveluselämä on vaikeutunut, ellei jopa loppunut hetkeksi.

Politiikkaa. Rahaa. Valtaa. Näillä koitetaan saada konservatiivisempia järjestöjä hyväksymään sellaisia tulkintoja, jotka perinteisesti on nähty historiassa kirkon opin vastaisina käytäntöinä.

Kun puhutaan "uusista tulkinnoista" tai "modernista teologiasta", joka ilmeisen olennaisesti poikkeaa sitten perinteisestä konservatiivisemmasta teologian harjoittamisesta (teologian, joka sitoutuu kirkon perinteeseen ja/tai traditioon), niin eivät mielestäni oikeastaan saisi kantaa tuota nimeä. Niille voisi etsiä nimet historiasta, sillä ne ovat korkeintaankin uuden muodon saaneita vanhoja heresioita, harhaoppeja.

Kristityt ovat uskoneet Raamatun Sanaan tuhansia vuosia, aina on ollut harhaoppeja ja niitä varmasti tulee olemaan vielä maailman tappiin saakka. Mikä saa meidät kuvittelemaan, että Pyhä Henki, jonka tunnustamme ohjaavan kirkkoa ja sen tulkintaa, olisi johtanut tuhansia vuosia harhaan Kristuksen kirkkoa? Että traditio ja perinteet, tuhansia vuosia säilyneet opit olisivat vääriä?

Kuinka ylpeitä ja itseriittoinen pitääkään olla, kun haluamme pitää "oikean tulkinnan" avaimen aina itsellämme, emmekä voi myöntää, että sen on ehkä jo joku toinen historian saatossa löytänyt.

"Asiasta on monta tulkintaa ja kohdan kanssa on monia eriäviä mielipiteitä."

Eikö olisi loogista, mikäli Jumalamme on niin mahtava ja Pyhä kuin sanomme Hänen olevan, että myös uskoisimme siihen ja toimisimme sen mukaan; että Pyhän Hengen johdatus on jo muovannut oikean opin kristinuskolle ja nyt on enää odotettavissa että ihminen jaksaisi älyllisesti haastaa itsensä ja koetella Raamatun kanssa olemassa olevat vaihtoehdot. Ja kun etsii totuutta, kannattaa muistaa ennen kaikkea pitää mieli nöyränä.

Se totuus, jonka todennäköisesti löydät, on sellainen, jolloin joudut katsomaan itseesi ja toteamaan, että peli ei mene niin kuin minä tai sinä haluan. Se vaatii meitä luopumaan, jättämään ystävät, perheen ja entisen elämän, lähtemään hänen seuraansa ja antaa "kuolleiden haudata kuolleensa". Mutta se myös antaa kaiken. (Room 8:31+) Hän ottaa maallisen elämän - ja antaa ikuisen.