maanantai 16. huhtikuuta 2012

Table legs

Mikä pöydän jaloista pitää pöydän pystyssä? Yhden kun ottaa pois, siitä tulee hutera. Jos vielä poistaa ristikkäisen jalan, voi pöydän tasapainotella pystyyn, mutta pienikin tuulenvire tai töytäisy voi kaataa sen. Kahdesta jalasta ei voi poistaa enää mitään ja ilman jalkoja sitä ei kai voi pöydäksi kutsua.



Pohtiessani kristillistä elämää, mitä se on, miten elää sitä ja mistä saan viisauden ja voiman siihen palasin rippikoulussa kuulemaani opetukseen uskon elämän hoitamisesta: Raamattu, rukous, seurakuntayhteys ja ehtoollinen. Nämä neljä pitävät kasassa uskon elämämme.

Raamattuhan on ”Jumalan hengestä syntynyt kirjoitus (joka) on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään.” (2. Tim 3:16) Jos me mietimme mitä on hyvä elämä ja miten elää elämämme kristittynä, miksi emme palaisi elämän alkulähteelle Luojamme luo ja antaisi hänelle tilaa vastata?

Rukousta on siteerattu sielun hengityksenä. Montakohan kertaa omakin sieluni on jouduttu elvyttämään? Uskoa Jumalaan voi miettiä myös ystävyyssuhteena, Herra itse kutsuu meitä ystävikseen (Joh 15:15) ja rukoushan on maailman tärkeintä höpötystä – se on juttelua Jumalan kanssa, meidän ystävämme kanssa!
Ehtoollisessa kohtaamme itse Kristuksen. Kristilliseen elämäänhän kuuluu oleellisena ajatus seurakunnasta Kristuksen ruumiina, jossa Kristus itse on pää. (Kol. 1:18) Olisi päätöntä ajatella että ruumis voisi elää onnellisesti ja hyvin ilman yhteyttä päähän. Seurakunta ja sikäli seurakuntalainen, minä ja sinä, voimme toimia Jumalalle mieluisalla tavalla mm. polvistumalla messussa alttarille vastaan ottamaan Kristuksen ruumiin ja veren.

Seurakuntayhteys alkaakin olla itsestään selvää. ”Vaikka jäseniä on monta, ne muodostavat yhden ruumiin.” (1. Kor 12:1b) Yhdessä me jäsenet saadaan enemmän aikaan. Käsi ei näe tehdä ilman silmää ja paikasta toiseen ei pääse ilman jalkoja. Toimiva ruumis kattaa paljon erilaisia jäseniä eri tehtävineen, lahjoineen ja siunauksineen.

Kristillinen elämä, mitä se siis on? Ennen kaikkea uskon elämämme hoitamista. Jos olemme yhteydessä puuhun, me tuotamme hyvää hedelmää. (Matt 7:16) Tavoitellaan ennen kaikkea Jumalan tuntemista, niin me saadaan niin paljon muutakin! (Matt 7:33) Jokapäiväisen leivän lisäksi löydetään voimia, kärsivällisyyttä ja rakkautta olla Kristuksen tuoksu, tämän maan suola.

Ja jos joskus, ainakin itse huomaan, keikkuvani pöydällä josta puuttuu yksi tai useampi jalka, meidän puusepän kasvattipojalla on aina pari palkkia ja kolme naulaa annettavana korjaustöihin. (Joh 3:16) Ja ne kyllä fiksaa kaiken!

1 kommentti:

  1. Ai vitsi ku hyviä ajatuksia! Jep elämä ois päätöntä ilman Kristusta :)

    VastaaPoista

Ei kommentointi väärin oo, jopa ihan suotavaa! Ikävähän tässä muuten tulee pitää blpgia keskenänsä.